Onko naiset kovempia pettämään?

Onhan sitä itsekin suhteen aikaan pari kertaa tullut "sujautettua" vähän väärään paikkaan. Mielestäni silloin ei tarvitse paljon omaatuntoa naputtaa jos oma kumppani pettää toisen kerran ja saatika toistamiseen. Ensimmäinen kertahan voikin olla "vahinko" ja annettavissa vielä anteeksi. Ikävä kyllä jos ihminen pettää toisenkin kerran, niin tähän pätee kyllä sanonta kerran pettäjä, aina pettäjä.  Mietin helvettiäkö tällaiset ihmiset edes suhteisiin rupeaa!!? Vai pelottaako näitä raukkoja olla yksin? Sinkkunahan voisi paneskella majavaa tai hamsteria jos toistakin. Eikä tarvitsisi miettiä kuinka jälleen kerran valehdella. Tosipettäjän ja tällaisen "vahingon" erottaakin siitä, että toinen näistä kertoo rehellisesti mitä tuli tehtyä. Tosipettäjä peittelee kuukaudesta toiseen jälkensä.

Kaverini rupesi seurustelemaan tytön kanssa. Noh tämä uusi kumppani sattui olemaan tahoillaan kihloissa ja omistaa yhteisen omistusasunnon kihlattunsa kanssa. Puoli vuotta hän ihan kaikessa rauhassa salasi uuden suhteen kihlatultaan. Sitten puolen vuoden jälkeen muutti suoraan asumaan kaverini kanssa. Vieläkään en tajua, kuinka kaverini alkoi seurustelemaan moisen pettäjän kanssa. Minusta on itsestään selvää jos tämä pettäjä pystyi salaamaan exältään suhteen puoli vuotta, niin se pystyy siihen uudelleen. Oikeastaan en halua kaveriani nähdäkään enää, koska minua ällöttää tämän "niin ihana tyttöystävä". Kai nekin jo jotain kihloja suunnittelee. Minua ei tarvitse kihlajaisiin kyllä kutsua.

Kyllä kun miettii omia kokemuksia ja muilta kuultua, niin akat on jopa pahempia sikoja kuin miehet. Ennenkaikkea kieroja paskiaisia. Naiset osaa olla helvetinmoisia selkäänpuukottajia ja jakaa itseään kuin jakorasiaa toisilleen. Suhteessakin vedotaan, että menen vain lesbokaverini luo "kylään". Siellä voikin kahvin ja pullan lisäksi olla ihan muita tarjoilua.

Itsehän en tietenkään tällaiseen syyllisty.