Tässä on tullut monet kerrat juteltua kavereiden kanssa, että miksi lesboilla on niin hemmetisti mielenterveysongelmia?!! Vai onko lesbous joku mielenterveydellinen ongelma?

Suurinpiirtein 80% lesboista ketä tunnen, tuntuu olevan joku psyykkinen sairaus. Samaa sanovat kaverit, ketkä tuntevat lesboja. On masentuneita, epävakaasta persoonallisuudesta kärsiviä, anorektikoita, alkoholisteja, maanisdepressiivisiä jne. Listaa voi jatkaa eteenpäin kuka sattuu tietämään lisää. Varmaan pitäisi ensitreffeillä jo kysyä, mikä ongelma tulevalla säädöllä mahdollisesti on? Saatika jos epäilee että parisuhdehan tästä voisi tulla. Tässä vaiheessa lisään lähes mielenterveydellisiin ongelmiin kyllä mustasukkaisuuden, yliviileyden tai yliroikkuvuuden. Se onkin kiva, kun kumppani ei haluakaan viettää aikaa yhdessä kuin kerran viikossa pienen alkuhuuman jälkeen. Tai jos toinen haluaakin roikkua kuin pikkuapina koko ajan mukana.

Kannattaako tässä enää suunnata lesbobaariin, qruiseriin vai onko viisasta mennä vaan psykiatrian poliklinikalle termospullon kanssa viettämään aikaa. Ottaa kivasti kahvikuppeja kaksi mukaan. Jos  vaikka joku lesbon näköinen tulee vastaan, niin voi pyytää kahviseuraksi. Siinä voikin suoraan sitten selvittää onko biboläärinen vai epävakaa henkilö kyseessä. Itsellähän mitään ongelmia ei tietenkään ole.

Sellaisia mietteitä tähän keskiviikkoon :) Kannattaa muuten katsoa elokuva Kaunis mieli. Tositarinaan perustuva elokuva. Tuli vain mieleen tästä aihepiiristä.